Porin Energia ilmoitti nostavansa siirtohintojaan lokakuun alussa. Päätös tarkoittaa, että sekä käytön aikaisesta sähkönsiirrosta veloitettavat maksut että kuukausittaiset perusmaksut kallistuvat selvästi. Korotus on 13 prosenttia, mikä tekee siitä poikkeuksellisen merkittävän verrattuna moniin aiempiin muutoksiin. Käytännössä tämä näkyy jokaisessa sähkölaskussa siitä riippumatta, kuinka paljon sähköä talous kuluttaa.
Monelle asiakkaalle tilanne on hämmentävä, sillä ennen yhtiön omistusjärjestelyjä vakuutettiin, ettei myynnillä olisi suoraa vaikutusta siirtohintoihin.
Sähköyhtiöillä kasvavia paineita korottaa siirtohintoja
Porin Energia ei ole yksittäistapaus, vaan osa laajempaa kehitystä. Useat verkkoyhtiöt ovat viime vuosina joutuneet nostamaan siirtohintojaan, ja syyt toistuvat yhtiöstä toiseen: verkon laajentaminen, säävarmuuden parantaminen, kantaverkkoyhtiö Fingridin maksujen kasvu sekä yleinen kustannustason nousu.
Lisäksi lainarahoituksella tehdyt investoinnit nostavat rahoituskuluja, jotka siirtyvät asiakasmaksuihin.
Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua, mutta valvonta tapahtuu usean vuoden jaksoissa ja sallii yhtiöille kohtuullisen tuoton. Tämä luo tilanteen, jossa yhtiöillä on varsin paljon liikkumavaraa investointien rahoittamiseen asiakkaiden maksujen kautta. Kuluttajan näkökulmasta ongelmallista on se, ettei siirtohintaa voi kilpailuttaa.
Kansallisesti aiheesta on käyty vilkasta keskustelua jo Carunan hinnankorotusten jälkeen. Siellä nähtiin, kuinka ulkomaiset sijoittajat saattoivat hyödyntää valvonnan reunaehtoja ja siirtää kustannuksia asiakkaille.
Nyt moni pelkää Porin Energian kulkevan samaa polkua, sillä perustelut kuulostavat tutuilta: investoinnit, kasvaneet kulut ja velkarahoituksen paino. Tämä lisää painetta poliittiseen keskusteluun siitä, pitäisikö siirtohintojen sääntelyä kiristää, jotta korotusten kohtuullisuus olisi helpompi perustella.
Katso Porin halvimmat sähkösopimukset tästä!
Pori Energia ja ruotsalaisomistus herättävät kysymyksiä
Pori Energia on perinteisesti ollut Porin kaupungin omistama energiayhtiö, mutta vuoden 2025 alussa omistuspohja muuttui, kun kaupunki myi lähes puolet yhtiöstä ruotsalaiselle Polhem Infra -sijoitusyhtiölle. Alla on kuva Ylen uutisesta.
Kauppa herätti jo tuolloin epäluuloja, sillä moni pelkäsi ulkomaisen omistajan painostavan yhtiötä suurempiin tuottoihin. Myyntiä puolustettiin väittämällä, ettei omistusmuutoksella olisi vaikutusta siirtohintojen tasoon, koska hinnoittelua säätelee Energiavirasto.
Nyt tapahtunut korotus on saanut monet kaupan kriitikot sanomaan, että ennakkoarviot osuivat oikeaan. Vaikka Pori Energia on ollut voitollinen yhtiö jo ennen järjestelyä, investointien rahoitus on entistä enemmän sidottu asiakkailta kerättäviin maksuihin. Tämä luo vaikutelman, että omistajien tavoitteet ja asiakkaiden etu ovat ristiriidassa.
Yhtiö palvelee yli 50 000 asiakasta ja sen taloudelliset tunnusluvut ovat olleet vahvat. Silti viesti on sama kuin muilla verkkoyhtiöillä: kustannukset kasvavat ja verkkoa on kehitettävä, joten hinnankorotukset ovat välttämättömiä.
Kriitikoiden mielestä kyse on kuitenkin valinnasta, jossa asiakkaita käytetään investointien maksumiehinä, vaikka tulosta syntyisi muutenkin. Tämä keskustelu todennäköisesti voimistuu, sillä moni porilainen kokee nyt joutuneensa maksajaksi päätöksille, joihin heillä ei ollut vaikutusvaltaa.
Kuluttajan keinot säästää sähkölaskussa
Vaikka siirtohintaa ei voi itse kilpailuttaa, sähkölaskun loppusummaan voi silti vaikuttaa useilla käytännön keinoilla. Yksi tehokkaimmista on sähkösopimuksen kilpailutus: eri myyjien tarjoamissa hinnoissa voi olla huomattavia eroja, ja sopimuksen vaihto voi tuoda säästöjä, jotka osin kompensoivat siirtohintojen nousua.
Myös oman kulutuksen hallinta on avainasemassa. Lämmityksen säätö yhdelläkin asteella alaspäin voi pienentää kulutusta merkittävästi. Lämpimän veden käytön vähentäminen ja sähkölaitteiden ajastaminen edullisempiin ajankohtiin ovat pieniä tekoja, joilla kertyy isoa säästöä pitkällä aikavälillä.
Jos käytössä on pörssisähkösopimus, kannattaa seurata tunneittaisia hintoja ja ajoittaa vaikkapa sähköauton lataus tai pyykinpesu halvemmille tunneille.
Investointeja voi harkita myös kotitalouksissa: ilmalämpöpumppu tai aurinkopaneelit auttavat vähentämään ostosähkön määrää. Vaikka hankinnat maksavat aluksi, ne voivat pitkällä aikavälillä tasapainottaa nousevia kustannuksia.
Lisäksi kannattaa tarkistaa oman kodin sulakekoko: jos kapasiteettia on enemmän kuin tarvetta, sen pienentäminen voi laskea perusmaksuja. Näin kuluttaja voi ottaa aktiivisen roolin sähkölaskunsa hallinnassa, vaikka siirtohintojen nousuun ei voi suoraan vaikuttaa.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
