Norjassa on esitetty radikaali ehdotus kiinteästä sähkön hinnasta, joka voisi merkittävästi muuttaa paikallista markkinaa ja vaikuttaa myös Suomeen. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut ehdotuksen vaikutuksia Suomen sähkömarkkinoihin.
Kiinteä sähkön hinta vain 4,3 snt/kWh
Ehdotuksen mukaan sähkön hinta ilman arvonlisäveroa olisi 40 äyriä/kWh eli noin 3,4 senttiä/kWh. Arvonlisäveron kanssa hinta nousisi noin 50 äyriin/kWh eli 4,3 senttiin/kWh, kertoo HS. Hintaa kutsutaan nimellä Norgespris eli Norjan hinta.
Jos ehdotus hyväksytään, kotitaloudet voisivat valita joko kiinteähintaisen sähkösopimuksen tai perinteisen markkinahintaan perustuvan sopimuksen, johon sisältyy sähkötuki. Kiinteähintaisten sopimusten odotetaan tulevan voimaan lokakuussa 2025, ja hinta tarkistettaisiin vuosittain aina 1. tammikuuta. Ensimmäinen hintajakso olisi kuitenkin voimassa vuoden 2026 loppuun asti.
Fingridin yhteiskuntasuhteet ja viestintä -yksikön päällikkö Mikko Heikkilä arvioi, että Norjan ehdottama kiinteä sähkönhinta vaikuttaisi eniten Ruotsiin, koska Suomi ei ole merkittävä sähkönviejä Norjaan. Heikkilä kertoo, että Suomen ja Norjan välillä käydään vain vähän sähkökauppaa, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa. Tällöin vaikutukset Suomeen olisivat vähemmän suoria, ja suurin vaikutus tulisi välillisesti Ruotsin kautta.
Vaikka kiinteä sähkön hinta voisi lisätä sähkönkulutusta Norjassa, Heikkilän mukaan Suomeen mahdollisesti heijastuva vaikutus liittyisi erityisesti siihen, että norjalaisilla kotitalouksilla ei olisi enää kannustinta ajoittaa sähkönkäyttöään edullisille tunneille. Tämä voisi johtaa sähköpörssin hintapiikkien lisääntymiseen Norjassa ja hieman myös Suomessa.
Pohjoismaissa hintaeroja
Sähkön hintaerot Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä voivat olla huomattavia, vaikka maat kuuluvat samaan pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen. Hinnat vaihtelevat erityisesti alueellisesti sekä tuotanto- ja siirtokapasiteetin mukaan.
Yleisesti ottaen Norja on hyötynyt edullisesta vesivoimasta, mikä on pitänyt sähkön hinnat keskimäärin matalampina kuin Suomessa. Ruotsissa hinnat vaihtelevat pohjoisen ja etelän välillä – pohjoisessa sähkö on usein halvempaa, kun taas etelässä hinnat voivat nousta siirtorajoitusten vuoksi.
Suomessa sähkön hinta on usein korkeampi kuin Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa, mutta alempi kuin Etelä-Ruotsissa. Viime vuosina sääolosuhteet, polttoaineiden hinnat ja siirtoyhteyksien rajoitteet ovat lisänneet alueellisia hintaeroja entisestään.
Norjan mahdollinen kiinteähintainen sähkömalli voisi tulevaisuudessa lisätä näitä eroja entisestään, erityisesti jos se vaikuttaa sähköpörssin dynamiikkaan.
Kiinteä vs. pörssi
Sähkösopimuksia on pääasiassa kahta tyyppiä: kiinteähintaisia ja pörssisähkösopimuksia.
Kiinteähintaisessa sopimuksessa asiakas maksaa ennalta sovitun hinnan kilowattitunnilta koko sopimuskauden ajan. Tämä tuo ennakoitavuutta ja suojaa hinnanvaihteluilta, mutta voi olla kalliimpi, jos sähkön markkinahinta laskee.
Pörssisähkösopimus sen sijaan seuraa sähköpörssin tuntihintoja, mikä tarkoittaa, että sähkön hinta vaihtelee jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pörssisähkö voi olla edullinen vaihtoehto erityisesti niille, jotka pystyvät ajoittamaan sähkönkäyttönsä halvemmille tunneille. Toisaalta se tuo myös riskiä äkillisistä hintapiikeistä.
Norjan ehdotus kiinteästä hinnasta toisi kuluttajille mahdollisuuden valita vakauden ja joustavan, markkinaperusteisen hinnan välillä. Tämä kaksijakoinen järjestelmä voisi kiinnostaa myös suomalaisia, erityisesti tilanteessa, jossa sähkön hinnan ennustettavuus on kuluttajille yhä tärkeämpää.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
