Suomeen kaavaillut datakeskukset voivat nostaa investoinnit ja niistä syntyvän liiketoiminnan arvon jopa yli 30 miljardiin euroon, kertoo Rambollin EK:n ja FDCA:n toimeksiannosta tekemä selvitys. Julkisesti ilmoitettujen hankkeiden arvo on jo nyt 12 miljardia euroa, ja markkinapotentiaali on tätä selvästi suurempi. Vetovoimaa lisäävät halpa ja puhdas sähkö, viileä ilmasto ja vahva infrastruktuuri.
Selvityksen mukaan vaikutukset ulottuvat työllisyyteen, verotuloihin ja koko digitaalisen ekosysteemin kasvuun. Kisa investoinneista on kuitenkin kova, joten pelkkä kiinnostus ei riitä.
Miljardit pöydällä – ja työtä kymmenille tuhansille
Selvityksen laskelmien mukaan rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus voi nousta 45 000 henkilötyövuoteen. Tuotantovaiheessa datakeskusten suora ja välillinen työllistävä vaikutus olisi 9 900 henkilötyövuotta vuodesta 2030 alkaen. Verovaikutukset ovat mittavat: rakentamisen aikana kertyisi yhteensä noin 1,7 miljardia euroa kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäveroja, ja toiminnan aikana arviolta 400 miljoonaa euroa vuosittain.
Kapasiteetin mittakaava muuttuu nopeasti. Suomen datakeskusten sähköteho on nyt arviolta 285 megawattia, mutta selvityksen perusskenaario näkee kasvun 1,5 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla toimialan liikevaihto yltäisi noin miljardista eurosta neljään miljardiin. Tiedossa olevien suunnitelmien yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 3,4 gigawattia – kaikki eivät toteudu, mutta suunta on selvä.
FDCA:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho tiivistää kiireellisyyden: “Avoinna olevat hankkeet kertovat Suomen vetovoimasta. On kuitenkin varmistettava, että investointisuunnitelmat toteutuvat nimenomaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Kun investointi on kerran saatu maahamme, se luo pohjaa tuleville lisäinvestoinneille ja kapasiteetin kasvattamiselle.”
Yksi uusi osa-alue voi olla myös Bitcoinin louhinta. Se kasvattaa suosiotaan maailmalla, mutta Suomessa tämä sektori on vielä lapsenkengissä.
Miksi Suomi on kartalla? Sähkö, ilmasto ja infra vetävät
Suomen valttikortit ovat poikkeuksellisen konkreettisia. Yli puolet sähköstä tuotetaan uusiutuvilla ja sähkön hinta (tukkuhinta) on Euroopan kolmanneksi alhaisin. Se on datakeskuksille keskeinen kuluerä – ja kilpailuetu. Sähkönsiirtoverkko on luotettava, liittymien saatavuus hyvä ja kuituyhteydet kattavat maan. Viileä ilmasto alentaa jäähdytyksen energiantarvetta, ja hukkalämpö voidaan kytkeä suoraan kaukolämpöverkkoihin, jos liittymä ja kumppani löytyvät.
Sijoituspaikoista ei ole pulaa. Entiset teollisuusalueet, erityisesti maakunnissa, tarjoavat valmiit kaavat, tilaa ja usein vahvat siirtoyhteydet. Tämä hajauttaa investointeja Uudenmaan ulkopuolelle ja vahvistaa aluetalouksia.
Selvityksen mukaan kasvun hyödyt jakautuvat laajasti – työmaat työllistävät rakennus-, sähkö- ja LVI-osaajia, mutta myös logistiikkaa, majoitusta ja palveluita. Tuotantovaiheessa syntyy pitkä arvoverkko: energiatoimitus, kunnossapito, tietoturva ja IT-palvelut.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa, että etumatka on säilytettävä: “Nämä tekijät tarjoavat Suomelle vahvat valttikortit, joiden avulla tänne on jo nyt houkuteltu datakeskuksia ja niiden ympärille rakentuvaa teknologiaa sekä liiketoimintaa. Tätä etulyöntiasemaa ei kannata vaarantaa esimerkiksi veropolitiikan suunnanmuutoksilla.”
Sähkömarkkinoiden ja datatalouden risteys – mahdollisuudet ja riskit
Datakeskukset kiihdyttävät energiasiirtymää. Suuret toimijat sitovat hankkeensa pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla uusiutuvaan sähköön, mikä madaltaa tuuli- ja aurinkoinvestointien riskiä. Suomen ilmasto ja kaukolämpöverkot mahdollistavat hukkalämmön hyötykäytön – parhaimmillaan datakeskuksen jäähdytyksellä lämmitetään naapuruston koteja. Lisäksi varavoima- ja joustoratkaisut voivat tukea sähköjärjestelmän vakautta, kun uusiutuvan tuotannon osuus kasvaa.
Kasvu ei ole kitkatonta. Sähkön kulutus nousee ja paikalliset siirtokapasiteetin pullonkaulat voivat hidastaa liityntöjä. Fingrid on asettanut väliaikaisia rajoituksia yli 10 megawatin uusille liitännöille Helsingin, Turun ja Tampereen ympäristössä vuoteen 2027 saakka – samanaikaisesti lännessä, pohjoisessa ja idässä kapasiteettia on tarjolla. Lupamenettelyiden sujuvuus ratkaisee, ehtiikö infra kasvaa kysynnän mukana.
Politiikkariskit painavat neulaa. Keskustelu datakeskusten sähköveroluokasta ja mahdollisista kiristyksistä herättää sijoittajissa varovaisuutta. Selvityksen viesti on selvä: sääntelyn ennakoitavuus, verotuksen vakaus ja tehokas hallinto ovat ratkaisevia, kun kansainväliset päättäjät vertaavat vaihtoehtoja. Globaali osaajapula kiristyy samaan aikaan – hyperskaalan hankkeet tarvitsevat insinöörejä, asentajia ja IT-ammattilaisia enemmän kuin kotimainen kapasiteetti yksinään tuottaa, joten koulutus- ja työperäisen maahanmuuton ratkaisut korostuvat.
Taustalla jyllää datatalouden megatrendi. Generatiivinen tekoäly, pilvipalvelut, automaatio ja reaaliaikainen analytiikka kasvattavat laskentatehon tarvetta nopeasti. Colocation- ja pilvidatakeskusten rooli kasvaa, mutta myös yritysten omat yksiköt lisäävät kysyntää. Kun kapasiteetti moninkertaistuu, syntyy samalla pohja korkean arvonlisän liiketoiminnalle: ohjelmistokehitykselle, tekoälyratkaisuille, laitehuollolle ja kiertotaloudelle (esim. elektroniikan uudelleenkäyttö ja kierrätys).
Yhteenveto on kaksijakoinen, mutta myönteinen. Jos Suomi pitää kiinni kilpailueduistaan ja ratkaisee pullonkaulat, datakeskuksista voi kehittyä yksi 2020-luvun suurimmista yksityisen sektorin investointiaalloista – ja pysyvä kivijalka digitaaliselle kilpailukyvylle. Jos taas signaalit muuttuvat epävarmoiksi, miljardit liikkuvat toisaalle.
Lue myös: Datakeskusbuumi voi nakertaa Suomen huoltovarmuutta
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
