Suomen sähköjärjestelmä on keskellä suurta murrosta, kun sähkön varastointi yleistyy nopeammin kuin koskaan ennen. Akkuvarastojen määrä ja kapasiteetti kasvavat vauhdilla eri puolilla maata, mikä tuo mukanaan uusia haasteita sähköverkon hallinnalle. Kantaverkkoyhtiö Fingrid onkin alkanut valmistella uusia maksuja sähkövarastoille, jotta verkon kuormitusta voitaisiin hallita kestävällä tavalla.
Taustalla on koko sähkömarkkinoiden tarve sopeutua uusiutuviin energialähteisiin, joiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Joustavammat ratkaisut, kuten sähkövarastot, auttavat tasaamaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluita, jolloin sähkön hinnan voimakkaat heilahtelut vähenevät. Hallitus ja energiaviranomaiset ovat tästä asiasta yksimielisiä – sähköjärjestelmän vakaus ja joustavuus kaipaavat uusia työkaluja, ja sähkövarastot ovat tähän tehokas ratkaisu.
Sähkön hinnan vaihteluiden hillitsemiseksi tehtiin tuore selvitys, jonka laativat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja energiayhtiö Väre. Sen mukaan Suomessa sähkön tuntihintojen vaihtelut ovat Euroopan mittakaavassa suurimmat. Tämä tekee sähkövarastojen roolista entistä tärkeämmän. Tilanne muuttuu entistäkin vaativammaksi kesällä 2026, kun varttihinnoittelu otetaan käyttöön. Tämä uudistus lyhentää sähkön kaupankäynnin ajanjaksot nykyisestä tunnista 15 minuuttiin, mikä lisää tarpeita tasata kysynnän ja tarjonnan vaihtelua entistä tarkemmin.
Akkujen hinnat laskevat – varastoinnin suosio kasvaa
Sähkövarastojen nopeaa yleistymistä selittää osaltaan myös akkuteknologian kehitys. Litiumioniakkujen hinnat ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina, mikä on tehnyt energiavarastoinnista aiempaa taloudellisesti kannattavampaa. Tämän seurauksena Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla satoja eri kokoisia sähkövarastohankkeita, jotka lisäävät verkon joustavuutta ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia energiamarkkinoille osallistumiseen.
Tällä hetkellä sähkövarastot toimivat Suomessa pääosin Fingridin reservimarkkinoilla, joissa ne tasapainottavat sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Osallistuminen vuorokausimarkkinoille – eli päivän etukäteen käytävään sähkön hinnanmääritykseen – on ollut toistaiseksi vähäistä. Tämä tilanne on kuitenkin muuttumassa uuden varttihinnoittelun myötä, jolloin varastojen on mahdollista pelata entistä aktiivisempaa roolia eri markkinasegmenteillä.
”Sähkövarastoja voidaan jakaa niin, että osa energiasta osallistuu eri markkinoille. Teknisesti tämä on täysin mahdollista”, kertoo Merus Powerin viestintäjohtaja Jonna Kannosto.
Suuret sähkövarastot yleistyvät eri puolilla maata
Sähkövarastojen kokoluokka kasvaa Suomessa vauhdilla. Vuoden 2023 lopulla Lempäälässä otettiin käyttöön toistaiseksi suurin suomalainen sähkövarasto, jonka kapasiteetti on 36 megawattituntia. Varaston toimitti Merus Power, ja sen omistaa Taaleri Energian hallinnoima rahasto. Tämä laitos toimii esimerkkinä siitä, millaisia mittakaavoja Suomessa ollaan jo saavuttamassa.
Lisäksi useita suuria varastohankkeita on parhaillaan rakenteilla eri puolilla maata. Lappeenrannan Energian ja Skip Wind 5 Oy:n yhteistyönä on valmistunut 38 megawatin sähkövarasto, ja Riihimäelle ollaan rakentamassa 30 megawatin varastoa vuoden 2024 aikana. Valkeakoskelle puolestaan nousee samankokoinen varasto sveitsiläisen Alpiqin tilauksesta. Myös energiayhtiö Helen on mukana kehityksessä: se rakentaa parhaillaan 40 megawatin sähkövarastoa Nurmijärvelle.
Maksukäytännöt muuttuvat – helpotukset päättymässä
Vaikka sähkövarastot ovat toistaiseksi hyötyneet helpotuksista kantaverkkomaksuissa, nämä edut ovat pian loppumassa. Fingridin mukaan sähkövarastot vievät kapasiteettia muilta verkon käyttäjiltä ja edellyttävät verkon vahvistamista, mikä kasvattaa kustannuksia. Tämän vuoksi maksukäytäntöjä ollaan uudistamassa syksyllä 2025, jolloin varastot alkavat maksaa kantaverkkoon liitynnästä nykyistä enemmän.
”Yksittäiset sähkövarastot ovat teholtaan jo keskisuurten suomalaisten kaupunkien tasolla”, toteaa Fingridin asiakaspäällikkö Laura Ihamäki.
Hänen mukaansa esimerkiksi 30 megawatin sähkövaraston vuosittainen tehomaksu voisi olla yli 60 000 euroa, mikä kuvaa kapasiteetin ja kustannusten mittakaavaa. Maksukäytäntöjen muutoksia ohjaa osaltaan myös EU-lainsäädäntö, joka edellyttää tariffien yhdenmukaistamista eri sähköverkon käyttäjien kesken.
Sähkövarastojen rooli Suomen sähköjärjestelmässä tulee kasvamaan entisestään lähivuosina, mutta samalla verkon kantokyky ja kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen ovat kysymyksiä, joihin haetaan nyt ratkaisuja.
Miksi sähkövarastoja tarvitaan – uusiutuvien energianlähteiden erityispiirteet
Sähkövarastojen kasvava merkitys liittyy suoraan uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvään käyttöön sähköntuotannossa. Uusiutuvat energianlähteet, kuten tuuli, aurinko, vesivoima ja biomassa, ovat energiantuotannon muotoja, jotka perustuvat luonnon kiertokulkuun ja uusiutuviin luonnonvaroihin. Ne tarjoavat ilmastoystävällistä sähköä ilman fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.
Kuitenkin erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan – tuuli ei aina puhalla eikä aurinko paista tasaisesti. Tämä vaihtelu tekee sähköjärjestelmästä haavoittuvamman ilman tasapainottavia tekijöitä. Tässä kohtaa sähkövarastot astuvat kuvaan: ne pystyvät varastoimaan ylimääräistä sähköä silloin, kun tuotanto ylittää kulutuksen, ja vapauttamaan sitä takaisin verkkoon, kun kulutus kasvaa tai tuotanto vähenee.
Sähkövarastot tekevät siis mahdolliseksi joustavamman ja luotettavamman sähköjärjestelmän, jossa voidaan hyödyntää uusiutuvia energialähteitä tehokkaammin ja vakaammin. Tämä kehitys on keskeinen osa siirtymää kohti puhtaampaa energiantuotantoa ja hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
