Suomeen suunnitellaan ennätysmäärä uusia datakeskuksia, mutta harva pysähtyy miettimään, mitä tämä tarkoittaa kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta. Samalla kun investoinnit lupaavat taloudellista hyötyä, ne lisäävät riskejä sähköjärjestelmän kuormituksen ja toimitusvarmuuden suhteen – erityisesti kriisitilanteissa.
– ”Datakeskukset kuluttavat sähköä ympäri vuorokauden, eikä niitä voida hetkellisesti sammuttaa. Tämä tekee niistä joustamattomia kuluttajia, mikä heikentää järjestelmän säätökykyä”, sanoo Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.
Datakeskuksilla voi olla myös merkittävä vaikutus pörssisähkön hintaan tänään ja huomenna.
Hiljainen muutos: kriittinen infra siirtyy uusille käyttäjille
Datakeskusten asiakkaita ovat usein ulkomaiset teknologiayhtiöt, ja keskusten ylläpitämä data palvelee enimmäkseen globaaleja markkinoita. Suomessa taas kulutetaan sähkö ja ylläpidetään infra. Tämä voi muodostaa epäsuhdan kansallisen edun ja liiketoiminnan tavoitteiden välillä.
Esimerkiksi kiinalaisen Tiktokin käyttöön suunniteltu keskus Kouvolassa on herättänyt huolta turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. Valtioneuvosto on jo ilmaissut kiinnostuksensa hankkeen vaikutuksiin kansallisesti.
Fingrid arvioi, että pelkästään jo päätetyt datakeskushankkeet voivat nostaa sähkönkulutusta noin 8 terawattitunnilla vuodessa. Jos kaikki vireillä olevat keskukset toteutuvat, lisäys voi olla jopa 21 TWh – lähes 25 % nykyisestä sähkönkulutuksesta.
Vuonna 2024 Suomen kokonaiskulutus oli noin 83 TWh. Vertailun vuoksi Helsingin kotitalouksien vuosikulutus on vain noin 1 TWh.
Elinkeinoelämän keskusliiton Janne Peljon mukaan tilanne ei ole yksiselitteisesti negatiivinen:
– ”Sähkön tuotantokapasiteetti kasvaa samaa tahtia, mutta aikataulut ja toteutukset pitää saada osumaan kohdilleen. Muuten kulutus ajaa ohi”, Peljo toteaa.
Sähkö riittää – mutta kenelle ja mihin hintaan?
Vaikka Suomi investoi voimakkaasti uusiutuvaan tuotantoon, Mannerin mukaan ongelmat voivat kärjistyä yksittäisinä hetkinä.
– ”Tuulivoima ei takaa tasaista tuotantoa. Jos sähkö on tiukassa, kotitaloudet ja yritykset voivat joutua maksajiksi – erityisesti ne, joilla on pörssisähkösopimus.”
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka huomauttaa, että datakeskukset voivat myös tasapainottaa markkinoita aikana, jolloin sähköä on liikaa. Tämä on osittain totta – Suomessa on nähty negatiivisia sähkön hintoja, kun ylitarjonta on ollut suurta.
– ”Kulutus kasvaa, mutta samaan aikaan myös tuotanto lisääntyy”, hän sanoo. ”Meillä on rakenteilla jopa 2 000–3 000 megawattia uutta tuotantokapasiteettia.”
Huoltovarmuuden näkökulma puuttuu keskustelusta
Huoltovarmuuskeskus ei ole toistaiseksi ottanut vahvaa kantaa datakeskusten nopeaan kasvuun, vaikka kyseessä on suuri muutos sähköjärjestelmässä. Manner näkee tilanteessa riskin:
– ”Jos Suomeen syntyy suuri määrä sähkösyöppöjä, joiden toiminta ei palvele suomalaista yhteiskuntaa, olemme haavoittuvampia. Pahimmillaan kriisitilanteessa joudumme turvaamaan ulkopuolisen dataliikenteen jatkuvuutta omalla kustannuksellamme.”
Sama koskee myös hinta- ja kapasiteettipiikkejä: kriisitilanteessa sähköä ei välttämättä riitä kaikille, ja etusijajärjestystä ei ole vielä määritelty.
Datakeskuksia houkuttelevat Suomeen halpa sähkö, viileä ilmasto ja toimiva kantaverkko. Mutta tuoko tämä mukanaan lisäarvoa vai pelkkiä kuluja?
– ”Datakeskuksia ei perusteta Suomeen osaamisen tai innovaatioiden takia. Ne tulevat tänne, koska sähkö on halpaa ja luotettavaa”, Manner muistuttaa. ”Arvo syntyy muualla, mutta energia kuluu meillä.”
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
